10.10.2026
Sami Waly

Ta­paa­mi­soi­keu­den rikkominen – näin saat tapaamiset toteutumaan

Eikö toinen vanhempi noudata ta­paa­mis­so­pi­musta? Lue, miten ta­paa­mi­soi­keu­den täy­tän­töön­pa­noa haetaan, mitä sovittelussa tapahtuu ja milloin uhkasakko tulee.

Jos lapsen lähivanhempi ei toistuvasti päästä lasta sovituille tapaamisille, etävanhemman ei tarvitse tyytyä tilanteeseen. Etävanhempi voi hakea kä­rä­jäoi­keu­delta ta­paa­mi­soi­keu­den täy­tän­töön­pa­noa, kun tapaamisista on las­ten­val­vo­jan vahvistama sopimus tai tuo­miois­tui­men päätös. Käräjäoikeus määrää yleensä ensin sovittelun. Jos sovittelu ei auta, käräjäoikeus voi velvoittaa lä­hi­van­hem­man sallimaan tapaamiset uhkasakon uhalla. Poik­keus­ta­pauk­sessa lapsi voidaan määrätä nou­det­ta­vaksi tapaamiseen.

Tässä artikkelissa kerromme, milloin ta­paa­mi­soi­keutta rikotaan, miten täy­tän­töön­pa­noa haetaan ja kauanko se kestää. Kerromme myös, milloin täy­tän­töön­pano voidaan evätä ja mitä lä­hi­van­hem­man kannattaa tehdä, jos tapaamiset huo­les­tut­ta­vat häntä.

Milloin ta­paa­mi­soi­keutta rikotaan?

Ta­paa­mi­soi­keus on en­si­si­jai­sesti lapsen oikeus. Sen tarkoitus on turvata lapselle myönteinen ja läheinen suhde vanhempaan, jonka luona lapsi ei asu. Laki velvoittaa molemmat vanhemmat edistämään tapaamisten toteutumista. Kummankin vanhemman on vältettävä kaikkea, mikä voi vahingoittaa lapsen ja toisen vanhemman välistä suhdetta (lapsen huollosta ja ta­paa­mi­soi­keu­desta annetun lain eli lap­sen­huol­to­lain 2 §).

Ta­paa­mi­soi­keutta rikotaan esimerkiksi näin:

  • tapaamisia perutaan toistuvasti ilman hy­väk­syt­tä­vää syytä
  • lasta ei luovuteta sovittuna aikana tai sovitussa paikassa
  • lapsi palautetaan tapaamisesta toistuvasti myöhässä
  • puhelut ja videopuhelut estetään, vaikka niistä on sovittu
  • lähivanhempi asettaa tapaamisille ehtoja, joita sopimuksessa ei ole.

Yksittäinen peruutus esimerkiksi lapsen sairauden vuoksi ei ole rikkomus. Ratkaisevaa on, toistuuko peruminen ja onko sille hyväksyttävä syy. Pelkkä erimielisyys päätöksen sisällöstä ei ole hyväksyttävä syy jättää sitä nou­dat­ta­matta. Korkein oikeus on todennut tämän huol­to­pää­tök­sen täy­tän­töön­pa­noa koskeneessa ratkaisussa KKO 2024:52.

Huomaa: Täy­tän­töön­pa­nolla ei voi pakottaa etävanhempaa tapaamaan lasta. Jos etävanhempi jättää tapaamisia väliin, lähivanhempi voi hakea ta­paa­mi­seh­to­jen muuttamista las­ten­val­vo­jalla tai kä­rä­jäoi­keu­dessa.

Onko sopimuksesi täy­tän­töön­pa­no­kel­poi­nen?

Ennen hakemusta kannattaa tarkistaa, millaisesta sopimuksesta tai päätöksestä on kyse. Täytäntöön voidaan panna:

  • tuo­miois­tui­men päätös tai väliaikainen määräys lapsen ta­paa­mi­soi­keu­desta
  • hy­vin­voin­tia­lueen eli käytännössä las­ten­val­vo­jan vahvistama sopimus (lap­sen­huol­to­lain 8 § sekä lapsen huoltoa ja ta­paa­mi­soi­keutta koskevan päätöksen täy­tän­töön­pa­nosta annetun lain eli täy­tän­töön­pa­no­lain 1 §).

Vanhempien keskenään tekemää vah­vis­ta­ma­tonta sopimusta ei voi panna täytäntöön. Tämä koskee myös suullista sopimusta ja viesteillä sovittua järjestelyä. Silloin ensimmäinen askel on vahvistaa sopimus las­ten­val­vo­jalla. Jos toinen vanhempi ei suostu siihen, ta­paa­mi­soi­keu­den vah­vis­ta­mista haetaan kä­rä­jäoi­keu­delta.

Myös sopimuksen sanamuodolla on merkitystä. Täy­tän­töön­pano onnistuu helpoimmin, kun tapaamisten ajat, kesto, vaihtopaikat ja lomajaksot on kirjattu täs­mäl­li­sesti. Ehto ”lapsi tapaa isäänsä sopimuksen mukaan” on vaikea panna täytäntöön. Käräjäoikeus voi kuitenkin pyynnöstä täsmentää epämääräisiä ehtoja täy­tän­töön­pa­non yhteydessä (täy­tän­töön­pa­no­lain 13 §).

Näin ta­paa­mi­soi­keu­den täy­tän­töön­pa­noa haetaan

  1. Kirjaa rikkomukset. Kirjaa päivämäärät, peruutusten syyt ja viestit. Säilytä teks­ti­vies­tit ja sähköpostit. Selkeä aikajana auttaa sovittelijaa ja tuo­miois­tuinta.
  2. Tee kirjallinen hakemus kä­rä­jäoi­keu­teen. Hakemus tehdään sen paikkakunnan kä­rä­jäoi­keu­teen, jossa lapsella tai lä­hi­van­hem­malla on kotipaikka tai jossa jompikumpi oleskelee (oi­keu­den­käy­mis­kaa­ren 10 luvun 14 §). Liitteeksi tarvitaan täytäntöön pantava päätös tai vahvistettu sopimus.
  3. Täy­tän­töön­pa­no­so­vit­telu. Käräjäoikeus antaa asian so­vit­te­li­jalle, joka on yleensä lasten ja perheiden kanssa työs­ken­te­levä psykologi tai so­siaa­li­työn­te­kijä. Sovittelija tapaa molemmat vanhemmat, pyrkii järjestämään yhteisen neuvottelun ja keskustelee lapsen kanssa, jos lapsen ikä ja kehitystaso sen sallivat. Sovittelijan on annettava ker­to­muk­sensa kä­rä­jäoi­keu­delle yleensä neljän viikon kuluessa. Sovittelu on vanhemmille maksutonta, sillä sen kustannukset maksetaan valtion varoista (täy­tän­töön­pa­no­lain 6–8 ja 31 §). Sovittelu voidaan jättää väliin vain laissa mainituissa tilanteissa, esimerkiksi jos aiemman sovittelun perusteella on ilmeistä, ettei se tuota tulosta.
  4. Kä­rä­jäoi­keu­den päätös. Jos sovittelu ei johda tulokseen, käräjäoikeus voi määrätä lä­hi­van­hem­man sallimaan tapaamiset uhkasakon uhalla (täy­tän­töön­pa­no­lain 16 §). Samalla se voi pyynnöstä vä­liai­kai­sesti muuttaa tai täsmentää ta­paa­mi­seh­toja ja määrätä esimerkiksi aluksi valvottuja tapaamisia. Käräjäoikeus voi myös antaa muita määräyksiä, jotka turvaavat täy­tän­töön­pa­non (17 §). Päätös on noudatettava heti, vaikka siitä va­li­tet­tai­siin (28 §).
  5. Uhkasakon tuo­mit­se­mi­nen. Jos lähivanhempi rikkoo velvoitetta edelleen, etävanhempi voi hakea uhkasakon tuo­mit­se­mista mak­set­ta­vaksi. Uhkasakkoa ei tuomita, jos lähivanhempi näyttää, että hänellä oli hyväksyttävä syy, tai jos hän on noudattanut velvoitetta ennen päätöstä (19 §). Uhkasakko voidaan jättää tuo­mit­se­matta myös silloin, kun lapsen olosuhteet ovat muuttuneet niin, ettei velvoite ole enää perusteltu.

Täy­tän­töön­pa­noa­siat käsitellään kii­reel­li­sinä kaikissa oi­keu­sas­teissa (täy­tän­töön­pa­no­lain 10 §).

Uhkasakko ja nouto – mitä ne käytännössä tarkoittavat?

Uhkasakko on rahamäärä, jonka maksamisella lä­hi­van­hem­paa uhataan, jos hän ei noudata päätöstä. Se asetetaan yleensä kiinteänä summana. Erityisestä syystä se voidaan asettaa juoksevana, jolloin summa kasvaa esimerkiksi jokaisesta toteutumatta jääneestä tapaamisesta. Juokseva uhkasakko voidaan asettaa enintään kuudeksi kuukaudeksi kerrallaan. Uutta uhkasakkoa ei voi asettaa ennen kuin edellisen tuo­mit­se­mi­sesta on päätetty (täy­tän­töön­pa­no­lain 18 §). Tuomittu uhkasakko maksetaan valtiolle eikä toiselle vanhemmalle. Tarkoitus ei ole rangaista vaan saada tapaamiset toteutumaan.

Nouto tarkoittaa, että lapsi haetaan tapaamiseen viranomaisen avulla. Ta­paa­mi­soi­keu­den täy­tän­töön­pa­nossa nouto on poik­keuk­sel­li­nen keino. Se on mahdollinen vain, jos tapaaminen jäisi to­den­nä­köi­sesti muuten toteutumatta ja noudolle on lapsen edun kannalta erittäin painavia syitä (täy­tän­töön­pa­no­lain 16 §:n 3 momentti). Kaikki toimet on tehtävä mah­dol­li­sim­man hie­no­va­rai­sesti ja lasta jär­kyt­tä­mättä.

Vinkki, jos tapaamisasia on vasta tulossa kä­rä­jäoi­keu­teen: Jos lähivanhempi on jo aiemmin estänyt tapaamisia, voit pyytää, että käräjäoikeus asettaa uhkasakon jo ta­paa­mi­soi­keu­desta päättäessään (lap­sen­huol­to­lain 9 d §). Silloin uhkasakon asettamiseen ei tarvita erillistä täy­tän­töön­pa­noa­siaa. Jos tapaamiset eivät silti toteudu, uhkasakon tuo­mit­se­mista haetaan täy­tän­töön­pa­no­lain mukaisesti.

Milloin täy­tän­töön­pano voidaan evätä?

Laki rajoittaa täy­tän­töön­pa­noa erityisesti seuraavissa tilanteissa.

Lapsen tahto. Täy­tän­töön­pa­noon ei saa ryhtyä vastoin 12 vuotta täyttäneen lapsen tahtoa. Nuoremmankin lapsen vastustus estää täy­tän­töön­pa­non, jos lapsi on niin kehittynyt, että hänen tahtoonsa voidaan kiinnittää huomiota (täy­tän­töön­pa­no­lain 2 §). Tuomioistuin arvioi, mihin lapsen vastustus perustuu ja onko se lapsen omaa tahtoa.

Olosuhteiden muutos tai muu syy. Kä­rä­jäoi­keu­den on hylättävä hakemus, jos täy­tän­töön­pano olisi olosuhteiden muuttumisen tai muun syyn vuoksi selvästi lapsen edun vastaista (14 §). Vähäiset muutokset eivät riitä. Korkein oikeus on linjannut, että ta­paa­mi­seh­toja täsmennetään tai muutetaan en­si­si­jai­sesti täy­tän­töön­pa­non yhteydessä. Hakemus hylätään yleensä vain, jos lapsen edun mukaista ratkaisua ei saada aikaan muuttamalla ehtoja (KKO 2016:61).

Esitöiden mukaan hylkäämiseen voi johtaa esimerkiksi se, että lapsi on pitkän ajan kuluessa vieraantunut tapaamista haluavasta vanhemmasta. Siksi kannattaa toimia nopeasti. Mitä pidempään tapaamiset ovat katkenneet, sitä vaikeampaa niiden pa­laut­ta­mi­nen on.

Jos hakemus hylätään, ta­paa­mi­soi­keu­desta voidaan hakea uutta päätöstä lap­sen­huol­to­lain mukaisesti. Hylkäävästä päätöksestä ei voi valittaa (30 §).

Jos olet lähivanhempi ja tapaamiset huo­les­tut­ta­vat sinua

Joskus lä­hi­van­hem­malla on aito huoli lapsen tur­val­li­suu­desta tapaamisilla. Tapaamisten lopettaminen omin päin on silti riskialtista. Toimi mieluummin näin:

  • Hae muutosta. Las­ten­val­vo­jan kanssa voi sopia esimerkiksi tuetuista tai valvotuista tapaamisista. Jos sopimukseen ei päästä, ta­paa­mi­soi­keu­den muuttamista haetaan kä­rä­jäoi­keu­delta (lap­sen­huol­to­lain 12 §).
  • Kirjaa syyt. Jos peruutat yksittäisen tapaamisen lapsen terveyden tai tur­val­li­suu­den vuoksi, kirjaa syy ja ilmoita siitä toiselle vanhemmalle heti. Hyväksyttävä syy voi estää uhkasakon tuo­mit­se­mi­sen.
  • Muista pitkä aikaväli. Tuomioistuin arvioi lapsen asumista ja tapaamisia rat­kais­tes­saan, miten ta­paa­mi­soi­keu­den tavoitteet toteutuvat jatkossa (lap­sen­huol­to­lain 10 §). Toistuva tapaamisten estäminen voi siksi vaikuttaa myöhempiin ratkaisuihin.

Mitä ta­paa­mi­soi­keu­den täy­tän­töön­pano maksaa?

Täy­tän­töön­pa­no­so­vit­telu on maksuton. Oman avustajan kuluihin voi saada oikeusapua tulojen ja va­ral­li­suu­den perusteella. Lue lisää oikeusavusta.

Usein kysyttyä ta­paa­mi­soi­keu­den rikkomisesta

Mitä tehdä, jos lähivanhempi ei noudata ta­paa­mis­so­pi­musta?

Kirjaa rikkomukset ja ehdota ensin keskustelua tai las­ten­val­vo­jan tapaamista. Jos tapaamiset eivät toteudu, hae kä­rä­jäoi­keu­delta täy­tän­töön­pa­noa. Edel­ly­tyk­senä on las­ten­val­vo­jan vahvistama sopimus tai tuo­miois­tui­men päätös.

Voiko ta­paa­mis­so­pi­muk­sen rikkomisesta saada sakkoa?

Ei suoraan. Käräjäoikeus voi kuitenkin täy­tän­töön­pa­noa­siassa velvoittaa lä­hi­van­hem­man sallimaan tapaamiset uhkasakon uhalla. Jos velvoitetta rikotaan ilman hy­väk­syt­tä­vää syytä, uhkasakko voidaan tuomita mak­set­ta­vaksi.

Voiko vah­vis­ta­ma­tonta ta­paa­mis­so­pi­musta panna täytäntöön?

Ei. Täytäntöön voidaan panna vain las­ten­val­vo­jan vahvistama sopimus tai tuo­miois­tui­men päätös. Vah­vis­ta­ma­ton sopimus kannattaa vahvistaa las­ten­val­vo­jalla tai hakea ta­paa­mi­soi­keu­den vah­vis­ta­mista kä­rä­jäoi­keu­delta.

Voiko lapsi kieltäytyä tapaamisista?

Täy­tän­töön­pa­noon ei saa ryhtyä vastoin 12 vuotta täyttäneen lapsen tahtoa eikä nuoremman lapsen tahtoa, jos lapsi on riittävän kehittynyt. Tuomioistuin arvioi, onko vastustus lapsen omaa tahtoa.

Kauanko ta­paa­mi­soi­keu­den täy­tän­töön­pano kestää?

Asia käsitellään kii­reel­li­senä kaikissa oi­keu­sas­teissa. Sovittelijan kertomuksen määräaika on yleensä enintään neljä viikkoa, minkä jälkeen käräjäoikeus ratkaisee asian. Ko­ko­nais­kesto riippuu siitä, ratkeaako asia sovittelussa.

Tarvitsetko apua ta­paa­mi­soi­keu­sa­siassa?

Avustamme vanhempia pää­kau­pun­ki­seu­dulla lapsen ta­paa­mi­soi­keu­teen, huoltoon ja asumiseen liittyvissä asioissa. Laadimme täy­tän­töön­pa­no­ha­ke­muk­sen, avustamme sovittelussa ja edustamme sinua kä­rä­jäoi­keu­dessa. Avustamme myös lä­hi­van­hem­pia, joille täy­tän­töön­pa­noa on haettu.

Soita 029 3500 300 tai jätä yh­tey­de­not­to­pyyntö. Al­ku­neu­vot­telu toi­mis­tol­lamme on maksuton, jos se ei johda toi­mek­sian­toon.

Lue myös:

Kategoriassa:
Lisää Aiheeseen liittyviä artikkeleita
10.10.2026 / Sami Waly

Ta­paa­mi­soi­keu­den rikkominen – näin saat tapaamiset toteutumaan

Eikö toinen vanhempi noudata ta­paa­mis­so­pi­musta? Lue, miten ta­paa­mi­soi­keu­den täy­tän­töön­pa­noa haetaan, mitä sovittelussa tapahtuu ja milloin uhkasakko tulee.

Lue artikkeli
10.10.2026 / Sami Waly

Kuolinpesän asunto: kun osakas asuu siellä tai ei suostu myymään

Asuuko perillinen kuolinpesän asunnossa ilmaiseksi tai vastustaa myyntiä? Lue, milloin käyt­tö­kor­vausta voi vaatia ja miten asunto saadaan myyntiin.

Lue artikkeli
10.10.2026 / Sami Waly

Yhteisen asunnon myynti, kun toinen omistaja ei suostu

Ex tai sisarus ei suostu myymään yhteistä asuntoa? Käräjäoikeus voi määrätä asunnon myytäväksi. Lue, miten myyntiä haetaan ja kuka maksaa kulut.

Lue artikkeli