25.10.2026
Kuulustelu epäiltynä – mitä tehdä, kun saat kutsun poliisikuulusteluun?
Poliisi soittaa tai lähettää viestin, ja edessä on kuulustelu epäiltynä. Moni haluaa hoitaa asian nopeasti pois alta, ja juuri silloin syntyy virheitä, joita on vaikea korjata.
Epäillyn asema ei tarkoita, että sinua pidettäisiin syyllisenä. Sinua on kohdeltava syyttömänä, ja poliisin on selvitettävä myös sinun puolestasi puhuvat seikat. Kertomuksesi kirjataan kuitenkin pöytäkirjaan, ja siihen voidaan myöhemmin vedota oikeudenkäynnissä. Siksi kuulusteluun kannattaa valmistautua.
Mitä kutsu kuulusteluun epäiltynä tarkoittaa?
Kuulustelu on osa esitutkintaa. Kutsussa on mainittava tutkittava rikos ja asemasi esitutkinnassa. Asema ratkaisee, mitä sinun on pakko kertoa:
| Asema | Velvollisuus kertoa | Oikeus olla vastaamatta |
|---|---|---|
| Epäilty | Ei velvollisuutta myötävaikuttaa epäillyn rikoksen selvittämiseen | Kyllä, kaikkiin epäiltyä rikosta koskeviin kysymyksiin |
| Todistaja | Kerrottava totuudenmukaisesti ja mitään salaamatta, perätön lausuma on rangaistava | Vain laissa säädetyin perustein, esimerkiksi jos vastaus voisi saattaa sinut tai läheisesi syytteen vaaraan |
Asema voi muuttua kesken tutkinnan, esimerkiksi todistajasta epäillyksi, ja muutoksesta on ilmoitettava sinulle mahdollisimman nopeasti. Jos olet itse joutunut rikoksen kohteeksi, olet asianomistaja: lue silloin rikoksen uhrin oikeuksista.
Mitä tehdä heti, kun saat kutsun?
- Selvitä, mistä rikoksesta ja missä asemassa sinut kutsutaan. Jos kutsusta ei käy ilmi, kysy tutkijalta.
- Sovi puhelimessa vain aika ja paikka. Kerro tapahtumista vasta kuulustelussa.
- Ota yhteyttä asianajajaan ennen kuulustelua. Avustajasta on eniten hyötyä, ennen kuin olet kertonut mitään.
- Kokoa aineisto: viestit, kuitit, valokuvat ja niiden henkilöiden nimet, jotka voivat vahvistaa kertomuksesi. Älä poista mitään puhelimestasi tai tietokoneeltasi.
- Älä ota asian vuoksi yhteyttä asianomistajaan tai todistajiin. Yhteydenotto voidaan tulkita yritykseksi vaikuttaa heidän kertomuksiinsa, ja pahimmillaan se voi olla peruste pidättämiselle.
- Jos aika ei sovi, ilmoita siitä etukäteen. Kutsua ei saa jättää huomiotta.
Onko kuulusteluun pakko mennä?
On. Jokainen, jolta voidaan olettaa saatavan selvitystä rikoksesta, on velvollinen saapumaan kutsusta esitutkintaan, myös epäilty, vaikka hän aikoisi vaieta. Jos jätät kutsun noudattamatta ilman hyväksyttävää syytä, sinut voidaan noutaa.
Epäilty, jota ei ole pidätetty tai vangittu, on velvollinen olemaan paikalla enintään 12 tuntia kerrallaan tai 24 tuntia, jos pidättämiselle on edellytykset. Kuulustelua ei pääsääntöisesti pidetä kello 22:n ja 7:n välillä, ja sinulle on annettava tilaisuus ateriointiin ja riittävään lepoon.
Voiko kuulustelun hoitaa puhelimessa?
Joskus. Tutkija voi sallia kertomuksen antamisen puhelimitse tai muulla etäyhteydellä, jos siitä ei aiheudu haittaa eikä tutkinnan luotettavuus vaarannu. Puhelimessa annettu kertomus kirjataan kuten muukin, joten älä suostu puhelinkuulusteluun pelkän vaivattomuuden vuoksi.
Epäillyn oikeudet esitutkinnassa
Ennen kuulustelua poliisin on yksilöitävä teko, josta sinua epäillään, ja kerrottava oikeuksistasi, myös oikeudesta pyytää paikalle kuulustelutodistaja. Oikeudesta vaieta on muistutettava ennen jokaista kuulustelua.
Sinulla on oikeus tietää, mistä sinua epäillään, ja saada tietoja tutkinta-aineistosta. Kesken tutkinnan tiedonsaantia voidaan rajoittaa, jos tietojen antamisesta on haittaa selvittämiselle. Jos et puhu suomea tai ruotsia, poliisin on huolehdittava tulkkauksesta, ja olennaiset asiakirjat on tarvittaessa käännettävä sinulle.
Oikeus avustajaan kuulustelussa
Saat käyttää valitsemaasi avustajaa koko esitutkinnan ajan, ja avustajallasi on oikeus olla läsnä kuulustelussa. Läsnäolon saa kieltää vain, jos se on välttämätöntä, jotta rikoksen selvittäminen ei vaarannu merkittävästi. Jos haluat avustajan, sano se ennen kuulustelun alkua.
Voit luopua avustajasta ja perua luopumisen myöhemmin, mutta luopuminen ei ole pelkkä muodollisuus. Ratkaisussa KKO 2013:25 pidätettynä kuulustellun epäillyn esitutkintakertomuksia sai käyttää näyttönä häntä vastaan: hänelle oli kerrottu oikeudesta avustajaan, hän tiesi, mistä häntä epäiltiin, ja hän oli ilman painostusta yksiselitteisesti ilmoittanut, ettei tarvitse avustajaa. Ratkaisussa KKO 2012:45 taas vangittuna kuulustellun epäillyn lausumia ei saanut käyttää häntä vastaan. Pöytäkirjat oli laadittu suomeksi, jota hän ei osannut, hänelle ei ollut kerrottu vaikenemisoikeudesta, eikä hän ollut tavannut puolustajaansa ennen kuulusteluja. Kokonaisuutena arvioiden hänen ei katsottu luopuneen avustajasta yksiselitteisesti ja oikeuksistaan tietoisena. Ratkaisut koskevat aiempaa esitutkintalakia.
Oikeus vaieta – vaikenemisoikeus
Sinulla on oikeus vaieta ja olla muutoinkin myötävaikuttamatta sen rikoksen selvittämiseen, josta sinua epäillään. Voit jättää vastaamatta yksittäisiin kysymyksiin tai olla kertomatta mitään. Vaikenemisesta ei rangaista, eikä se yksinään osoita syyllisyyttä.
Epäiltynä kuulusteltavaa ei voi tuomita perättömästä lausumasta, eikä hänellä ole todistajan totuusvelvollisuutta. Valehteleminen ei silti kannata: jos et halua kertoa jostakin, vaikene. Ristiriitaiset tai myöhemmin kumoutuvat kertomukset voivat heikentää uskottavuuttasi.
Vaikenemisoikeudella on rajansa:
- Henkilötiedot on annettava. Poliisilla on oikeus saada nimesi, henkilötunnuksesi ja tieto siitä, mistä sinut tavoittaa. Kieltäytyminen voi johtaa kiinniottoon henkilöllisyyden selvittämiseksi, ja väärän henkilötiedon antaminen viranomaisen erehdyttämiseksi on rikos.
- Muita ei saa syyttää perättömästi. Väärä tieto, joka saattaa toisen vaaraan joutua aiheetta pidätetyksi, syytetyksi tai tuomituksi, on rangaistava väärä ilmianto.
Mitä vaikenemisesta voi seurata?
- Selityksen puuttuminen voi painaa näytön arvioinnissa. Oikeudenkäynnissä vaikenemisen saa ottaa huomioon vastaajan vahingoksi vain rajoitetusti, lähinnä kun muu näyttö on vahvaa ja vaatisi selitystä. Pelkän vaikenemisen varaan tuomiota ei voi perustaa.
- Myötävaikutus voi lieventää rangaistusta. Pyrkimys edistää rikoksen selvittämistä on laissa mainittu lieventämisperuste.
Myös puhumisella on seurauksensa. Jos kerrot oikeudenkäynnissä toisin kuin esitutkinnassa tai et kerro mitään, esitutkintakertomustasi voidaan käyttää todisteena. Tuomiota ei lähtökohtaisesti voi perustaa yksin tai pääasiassa oikeudessa perumaasi tunnustukseen (KKO 2013:25), mutta yksityiskohtaiset ja muun näytön tukemat perutut tunnustukset ovat riittäneet tuomioon (KKO 2020:84).
Vaikeneminen voi olla perusteltua etenkin, jos et tiedä tarkalleen, mistä sinua epäillään, tai et ole ehtinyt puhua avustajan kanssa. Jos taas sinulla on puolestasi puhuva selitys, sen kertominen jo esitutkinnassa voi auttaa, koska poliisi voi selvittää vain sen, mistä se tietää. Ratkaisu kannattaa tehdä yhdessä asianajajan kanssa.
Milloin sinulle määrätään puolustaja?
Puolustaja on tuomioistuimen määräämä avustaja, jonka palkkio maksetaan valtion varoista. Puolustaja on määrättävä pyynnöstäsi, jos
- sinua epäillään rikoksesta, josta ei ole säädetty lievempää rangaistusta kuin neljä kuukautta vankeutta (esimerkiksi törkeä varkaus tai törkeä pahoinpitely), tai tällaisen rikoksen yrityksestä tai osallisuudesta siihen
- olet pidätettynä tai vangittuna.
Ilman pyyntöäkin puolustaja määrätään esimerkiksi, jos et kykene puolustamaan itseäsi tai olet alle 18-vuotias eikä ole ilmeistä, ettet tarvitse puolustajaa.
Voit ehdottaa puolustajaksi haluamaasi asianajajaa, ja hänet määrätään, elleivät erityiset syyt vaadi muuta. Määräystä voi hakea jo esitutkinnan alussa.
Jos sinut todetaan syylliseksi rikokseen, jota varten puolustaja määrättiin, sinut velvoitetaan korvaamaan valtiolle sen maksama palkkio ja kulut. Jos täytät oikeusavun taloudelliset edellytykset, korvaus on enintään oikeusavun mukaisen korvauksen suuruinen. Jos puolustajaa ei määrätä, voit taloudellisen asemasi perusteella saada avustajan oikeusapuna.
Miten kuulustelu epäiltynä etenee ja mitä pöytäkirjasta pitää tarkistaa?
Alkuilmoitusten jälkeen saat yleensä kertoa tapahtumista omin sanoin, ja tutkija esittää kysymyksiä.
Sinua on kohdeltava rauhallisesti ja asiallisesti. Tunnustusta tai tietynsuuntaista kertomusta ei saa hakea esimerkiksi tietoisesti väärillä tiedoilla, lupauksilla eduista, uuvuttamalla tai uhkailemalla.
Kuulustelupöytäkirjan tarkastaminen
Heti kuulustelun päätyttyä saat pöytäkirjan tarkastettavaksi, tai se luetaan sinulle ääneen. Pöytäkirja on yleensä tutkijan kirjaus kertomastasi eikä sanatarkka litterointi, joten tarkastus on kuulustelun tärkeimpiä vaiheita.
- Lue koko pöytäkirja rauhassa ja tarkista ajat, paikat, henkilöt ja se, kuka teki mitä.
- Katso, ettei kertomukseesi ole tullut sanoja, joita et käyttänyt. ”Tönäisin” ja ”löin” voivat johtaa aivan eri arvioon.
- Pyydä tarvittavat korjaukset ja lisäykset. Ne on merkittävä pöytäkirjaan.
Älä vahvista kirjausta oikeaksi, ennen kuin se vastaa sitä, mitä tarkoitit. Kun olet tarkastanut pöytäkirjan ja pyytämäsi korjaukset on tehty, sitä ei saa enää muuttaa.
Entä jos poliisi ottaa kiinni tai pidättää?
Kutsu kuulusteluun ei yleensä tarkoita kiinniottoa. Poliisi voi silti ottaa epäillyn kiinni esimerkiksi verekseltä. Jos pidättämiselle on edellytykset ja pidättäminen voisi muuten vaarantua, kiinniotto on mahdollinen myös ilman pidättämismääräystä. Kiinni otettu on 24 tunnin kuluessa joko päästettävä vapaaksi tai pidätettävä.
Pidättäminen on mahdollista esimerkiksi, jos epäilyyn on todennäköiset syyt ja rikoksen vähimmäisrangaistus on vähintään kaksi vuotta vankeutta. Lievemmästä rikoksesta, jonka enimmäisrangaistus on vähintään vuosi vankeutta, pidättäminen edellyttää lisäksi syytä epäillä esimerkiksi pakenemista, todisteiden hävittämistä tai todistajiin vaikuttamista.
Pidätetyn vangitsemista on vaadittava tuomioistuimelta viimeistään kolmantena päivänä kiinniottopäivästä ennen kello 12, ja vaatimus on otettava käsiteltäväksi viimeistään neljän vuorokauden kuluttua kiinniotosta. Jos vangitsemista ei vaadita määräajassa, pidätetty on päästettävä vapaaksi.
Vapautensa menettäneelle on annettava oikeuksista kirjallinen ilmoitus. Pidätetylle on pyynnöstä määrättävä puolustaja. Pyydä sitä, ennen kuin vastaat kysymyksiin.
Mitä kuulustelun jälkeen tapahtuu?
Voit pyytää tutkintatoimia, esimerkiksi todistajan kuulustelemista. Ne on tehtävä, jos osoitat niiden voivan vaikuttaa asiaan eivätkä ne aiheuta kohtuuttomia kustannuksia.
Ennen esitutkinnan päättämistä sinulle on yleensä varattava tilaisuus antaa loppulausunto. Siinä voit ottaa kantaa aineiston riittävyyteen, näyttöön ja oikeudellisiin kysymyksiin, ja lausunto voi johtaa tutkinnan täydentämiseen. Loppulausunnolle annetaan aika – toimi sen kuluessa.
Esitutkinta voi päättyä eri tavoin:
- Jos selviää, ettei rikosta ole tehty tai ettei ketään voida syyttää, asiaa ei viedä syyttäjälle.
- Ilmeisen vähäisestä rikoksesta, josta ei ole odotettavissa sakkoa ankarampaa rangaistusta, esitutkinta voidaan jättää toimittamatta tai lopettaa.
- Muuten asia siirtyy syyttäjälle. Syyttäjä nostaa syytteen, jos syyllisyydestä on todennäköisiä syitä, mutta voi jättää sen nostamatta esimerkiksi rikoksen vähäisyyden, tekijän nuoren iän tai sovinnon perusteella.
Sovittelu
Sovittelu on maksuton ja vapaaehtoinen palvelu, jossa epäilty ja rikoksen uhri voivat puolueettoman sovittelijan välityksellä sopia rikoksen hyvittämisestä. Se edellyttää, että epäilty vahvistaa tapahtumainkulun pääasialliset tosiseikat. Läheiseen kohdistunutta tahallista väkivaltarikosta ei pääsääntöisesti saa sovitella. Sovinto voidaan ottaa huomioon syyteharkinnassa ja rangaistusta lieventävänä seikkana.
Milloin kannattaa ottaa yhteyttä asianajajaan?
Ota yhteyttä erityisesti, kun:
- epäily koskee rikosta, josta voi seurata vankeutta
- kiistät teon tai muistat tapahtumat toisin kuin muut osapuolet
- sinua on kuultu todistajana ja asemasi on muuttunut epäillyksi
- sinut on otettu kiinni tai pidätetty
- saat loppulausuntopyynnön tai haasteen käräjäoikeuteen.
Miten asianajaja voi auttaa?
Asianajaja käy kanssasi tapahtumat läpi ennen kuulustelua ja selittää, mitä rikosnimike, josta sinua epäillään, tarkoittaa. Kuulustelun lopussa hän saa yleensä esittää tarkentavia kysymyksiä, jotta olennaiset seikat tulevat kirjatuiksi. Hän auttaa myös pyytämään tutkinnan täydentämistä, esimerkiksi todistajan kuulustelemista, ja laatii tarvittaessa loppulausunnon.
Autamme rikosasioissa kuulusteluun valmistautumisesta oikeudenkäyntiin asti. Lue lisää rikosasioiden palveluistamme.
Usein kysyttyä kuulustelusta epäiltynä
Onko poliisikuulusteluun pakko mennä, jos on epäilty?
On. Ilman hyväksyttävää syytä poisjäänyt voidaan noutaa. Epäiltyä rikosta koskeviin kysymyksiin ei silti tarvitse vastata.
Saako kuulusteluun ottaa avustajan?
Saa. Avustajalla on oikeus olla läsnä kuulustelussa, ja läsnäolon saa kieltää vain poikkeuksellisesti.
Voiko kuulustelussa olla vastaamatta kysymyksiin?
Voi. Epäillyllä on oikeus vaieta, mutta henkilötiedot on annettava. Vaikeneminen ei yksinään osoita syyllisyyttä.
Kuka maksaa puolustajan?
Palkkio maksetaan valtion varoista, mutta syylliseksi todettu joutuu korvaamaan sen. Jos täytät oikeusavun taloudelliset edellytykset, valtio voi maksaa kulut kokonaan tai osin.
Voiko kuulustelupöytäkirjaa muuttaa jälkikäteen?
Korjaukset on pyydettävä tarkastuksessa heti kuulustelun päätyttyä. Sen jälkeen pöytäkirjaa ei saa muuttaa, mutta voit täydentää kertomustasi kirjallisella selvityksellä tai pyytää uutta kuulustelua.
Tarvitsetko apua kuulusteluun valmistautumisessa?
Soita 029 3500 300 tai jätä yhteydenottopyyntö. Alkuneuvottelu on maksuton, jos se ei johda toimeksiantoon.
Lähteet: esitutkintalaki (805/2011) 3 luvun 7 ja 9 §, 4 luvun 1–3, 9, 10, 12, 13 ja 15–17 §, 6 luvun 1, 2 ja 5 §, 7 luvun 1, 5, 8 ja 10–12 §, 9 luvun 1 ja 2 § sekä 10 luvun 1 ja 2 §; laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa (689/1997) 1 luvun 6–8 § ja 2 luvun 1, 2, 4, 10 ja 11 §; pakkokeinolaki (806/2011) 2 luvun 1, 5 ja 7 § sekä 3 luvun 4 ja 5 §; oikeusapulaki (257/2002) 1 §; laki rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta (1015/2005) 1–3 a §; poliisilaki (872/2011) 2 luvun 1 §; rikoslaki (39/1889) 6 luvun 6 §, 15 luvun 2 ja 6 §, 16 luvun 5 §, 21 luvun 6 § ja 28 luvun 2 §; oikeudenkäymiskaari (4/1734) 17 luvun 6, 18, 24 ja 47 §; KKO 2012:45, KKO 2013:25 ja KKO 2020:84.