29.09.2026
Tapaamisoikeus – isän, äidin vai lapsen oikeus?
Arkikielessä puhutaan usein isän tai äidin tapaamisoikeudesta. Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskeva laki lähtee kuitenkin toisesta näkökulmasta: tapaamisoikeus on lapsen oikeus. Sen tarkoitus on turvata lapselle oikeus tavata vanhempaa, jonka luona hän ei asu, ja pitää tähän yhteyttä.
Vuonna 2019 voimaan tullut lainmuutos laajensi oikeutta. Nyt lapselle voidaan vahvistaa oikeus tavata myös muuta hänelle erityisen läheistä henkilöä, esimerkiksi isovanhempaa tai entistä isä- tai äitipuolta. Edellytyksenä on, että lapsella on tämän kanssa vakiintunut suhde, joka on verrattavissa lapsen ja vanhemman väliseen suhteeseen.
Näin tapaamisoikeus vahvistetaan
Tapaamisoikeuden voi vahvistaa kahdella tavalla:
- Sopimalla lastenvalvojan luona. Vanhemmat sopivat yhdessä, miten tapaamiset järjestetään, ja lastenvalvoja vahvistaa sopimuksen.
- Tuomioistuimessa. Jos vanhemmat eivät pääse sopuun, kumpi tahansa vanhemmista voi viedä asian käräjäoikeuteen ratkaistavaksi.
Lastenvalvojan vahvistama sopimus ja tuomioistuimen päätös ovat lähtökohtaisesti täytäntöönpanokelpoisia. Se tarkoittaa, että vanhempien on noudatettava niitä. Jos toinen vanhempi ei noudata sovittua, tapaamisten toteutumista voidaan hakea täytäntöönpanomenettelyssä.
Millaisia tapaamisjärjestelyjä voi sopia?
Hyvä järjestely riippuu perheen tilanteesta ja erityisesti lapsen iästä ja tarpeista. Yleinen malli on, että lapsi on tapaavan vanhemman luona joka toinen viikonloppu, ja tämän lisäksi voi olla esimerkiksi viikkotapaaminen. Tapaamisia voidaan sopia myös tiheämmin tai harvemmin.
Jos lapsi asuu suunnilleen yhtä paljon molempien vanhempien luona, kyse on vuoroasumisesta, esimerkiksi vuoroviikoin. Vuoroasumisesta voidaan nykyään sopia virallisesti lapsen asumisen yhteydessä.
Mitä tapaamissopimukseen kannattaa kirjata?
Mitä tarkemmin tapaamiset on kirjattu, sitä vähemmän väärinkäsityksiä ja riitoja syntyy myöhemmin. Sopimukseen kannattaa kirjata ainakin nämä:
- tapaamisten tarkat ajat, eli milloin tapaaminen alkaa ja päättyy
- kuljetukset, eli kumpi vanhempi vie ja hakee lapsen ja mistä
- loma-ajat, kuten kesä-, joulu-, hiihto- ja syyslomat
- perheelle tärkeät juhlapyhät ja merkkipäivät
- muu yhteydenpito, esimerkiksi sovitut soitto- tai videopuheluajat.
Sopimuksen voi tehdä myös määräaikaiseksi tai porrastaa niin, että tapaamiset muuttuvat lapsen kasvaessa. Näin voidaan ottaa huomioon esimerkiksi koulun alkaminen.
Tuettu ja valvottu tapaaminen
Joskus tapaamiset on lapsen edun vuoksi järjestettävä erityisjärjestelyin:
- Tuettu tapaaminen järjestetään turvallisessa tapaamispaikassa, jonka henkilökunta on paikalla mutta ei seuraa koko ajan, mitä tapaamisessa tapahtuu. Tuettu tapaaminen voi olla hyvä ratkaisu esimerkiksi silloin, kun tapaamiset ovat olleet pitkään katki ja lapsi jännittää niiden aloittamista.
- Valvotussa tapaamisessa valvoja on läsnä koko tapaamisen ajan. Syynä voi olla esimerkiksi vanhemman päihteidenkäyttö tai väkivaltainen käytös.
- Valvotussa vaihdossa valvotaan vain sitä hetkeä, kun lapsi siirtyy vanhemmalta toiselle. Tästä voi olla apua, jos vanhempien kohtaamiset ovat riitaisia.
Tarvitsetko apua tapaamisasiassa?
Toimiiko nykyinen tapaamissopimus huonosti, vai puuttuuko sopimus kokonaan? Ota yhteyttä lapsioikeuteen erikoistuneisiin asiantuntijoihimme, niin etsitään yhdessä ratkaisu, joka toimii lapsen edun mukaisesti. Tiedämme, miten tärkeä lapsi on jokaiselle vanhemmalle. Autamme sinua myös silloin, kun lähtötilanne on vaikea.
Avustamme mielellämme kaikissa lapsiin liittyvissä ja muissa oikeudellisissa asioissa. Katso tarkemmin palvelumme yksityisasiakkaille.