14.04.2017

Miten ja milloin taloyhtiön yh­tiö­ko­kouk­sen päätöksestä voi valittaa?

Taloyhtiön eli asunto-osakeyhtiön osak­kee­no­mis­taja voi valittaa yh­tiö­ko­kouk­sen päätöksestä. Valittamista kutsutaan päätöksen moit­ti­mi­seksi ja valitus toteutetaan nostamalla moitekanne yhtiötä vastaan kolmen kuukauden kuluessa päätöksestä. Olemalla lakimieheen yhteydessä hyvissä ajoin pystyt suojelemaan osakkaan oikeuksiasi.

Osak­kee­no­mis­ta­jan ei ole pakko olla osallistunut kokoukseen, jonka päätöstä hän moittii. Kokoukseen osallistunut osakas ei voi valittaa päätöksestä, jonka puolesta hän on äänestänyt ja jonka hän on muutoin selvästi hyväksynyt. Moitekanteen nostajan on hyvä äänestää päätöstä vastaan tai ilmoittaa muuten tyy­ty­mät­tö­myy­tensä. Yh­tiö­ko­kous­pöy­tä­kir­jaan merkityt tiedot eivät kuitenkaan ole ehdottomia ja mikäli osak­kee­no­mis­taja on esimerkiksi epähuomiossa äänestänyt päätöksen puolesta mutta muutoin tuonut ilmi tyy­ty­mät­tö­myy­tensä, voi päätöksestä olla mahdollista valittaa.

Vastaamme mielellämme kysymyksiisi va­li­tusp­ro­ses­sista. Esitämme myös arviomme valituksen me­nes­ty­mis­mah­dol­li­suuk­sista ja riskeistä. Varaa al­ku­ta­paa­mi­nen sivun oikeassa laidassa olevalla yh­tey­de­not­to­lo­mak­keella tai soittamalla. Al­ku­ta­paa­mi­nen on maksuton, jos se ei johda toi­mek­sian­toon.

Lakimiehen kustannuksia on mahdollista saada korvatuiksi va­kuu­tus­pe­rus­tei­sesta oi­keus­tur­vasta tai valtion maksamana oikeusapuna. Taloyhtiön hävitessä moitekanteen on kantajan oi­keu­den­käyn­ti­ku­luja mahdollista saada korvatuiksi taloyhtiöltä.

Taloyhtiön päätöksen moite voi perustua ensinnäkin siihen, että siitä päätettäessä on tehty me­net­te­ly­virhe sillä tavalla, että se on voinut vaikuttaa päätöksen sisältöön tai osak­kee­no­mis­ta­jan oikeuksiin. Päätöksen kumoaminen perustuu tällöin siihen, että päätös on tehty väärässä jär­jes­tyk­sessä tavalla, joka loukkaa osakkaan oikeuksia. Toinen peruste päätöksestä va­lit­ta­mi­selle on se, että päätös on muutoin asunto-osa­keyh­tiö­lain tai yh­tiö­jär­jes­tyk­sen perusteella virheellinen. Tällainen tilanne on esimerkiksi, kun päätös loukkaa osak­kee­no­mis­ta­jien yh­den­ver­tai­suutta. Päätös voi olla virheellinen myös muilla perusteilla.

Osakeyhtiön yh­tiö­ko­kouk­sen päätös voi olla myös mitätön. Tällöin päätös on niin perustavalla tavalla virheellinen, ettei kolmen kuukauden valitusajan kuluminen poista osak­kee­no­mis­ta­jan moi­teoi­keutta. Mitätön päätös on aina myös pätemätön. Päätös julistetaan mitättömäksi nostamalla mi­tät­tö­myys­kanne, jonka voi nostaa osak­kee­no­mis­ta­jan lisäksi myös yhtiön hallitus, yksittäinen hallituksen jäsen tai isännöitsijä. Päätöksen mi­tät­tö­myys­ti­lan­teita ovat esimerkiksi se, kun yh­tiö­ko­kouk­seen ei ole toimitettu kutsua tai kun päätös edellyttää osak­kee­no­mis­ta­jan suostumusta ja tällaista suostumusta ei ole saatu.

Avustamme kaikissa asumiseen ja kiin­teis­töi­hin liittyvissä asioissa.