14.04.2017

Miten ja milloin taloyhtiön yhtiökokouksen päätöksestä voi valittaa?

Taloyhtiön eli asunto-osakeyhtiön osakkeenomistaja voi valittaa yhtiökokouksen päätöksestä. Valittamista kutsutaan päätöksen moittimiseksi ja valitus toteutetaan nostamalla moitekanne yhtiötä vastaan kolmen kuukauden kuluessa päätöksestä. Olemalla lakimieheen yhteydessä hyvissä ajoin pystyt suojelemaan osakkaan oikeuksiasi.

Osakkeenomistajan ei ole pakko olla osallistunut kokoukseen, jonka päätöstä hän moittii. Kokoukseen osallistunut osakas ei voi valittaa päätöksestä, jonka puolesta hän on äänestänyt ja jonka hän on muutoin selvästi hyväksynyt. Moitekanteen nostajan on hyvä äänestää päätöstä vastaan tai ilmoittaa muuten tyytymättömyytensä. Yhtiökokouspöytäkirjaan merkityt tiedot eivät kuitenkaan ole ehdottomia ja mikäli osakkeenomistaja on esimerkiksi epähuomiossa äänestänyt päätöksen puolesta mutta muutoin tuonut ilmi tyytymättömyytensä, voi päätöksestä olla mahdollista valittaa.

Vastaamme mielellämme kysymyksiisi valitusprosessista. Esitämme myös arviomme valituksen menestymismahdollisuuksista ja riskeistä. Varaa alkutapaaminen sivun oikeassa laidassa olevalla yhteydenottolomakkeella tai soittamalla. Alkutapaaminen on maksuton, jos se ei johda toimeksiantoon.

Lakimiehen kustannuksia on mahdollista saada korvatuiksi vakuutusperusteisesta oikeusturvasta tai valtion maksamana oikeusapuna. Taloyhtiön hävitessä moitekanteen on kantajan oikeudenkäyntikuluja mahdollista saada korvatuiksi taloyhtiöltä.

Taloyhtiön päätöksen moite voi perustua ensinnäkin siihen, että siitä päätettäessä on tehty menettelyvirhe sillä tavalla, että se on voinut vaikuttaa päätöksen sisältöön tai osakkeenomistajan oikeuksiin. Päätöksen kumoaminen perustuu tällöin siihen, että päätös on tehty väärässä järjestyksessä tavalla, joka loukkaa osakkaan oikeuksia. Toinen peruste päätöksestä valittamiselle on se, että päätös on muutoin asunto-osakeyhtiölain tai yhtiöjärjestyksen perusteella virheellinen. Tällainen tilanne on esimerkiksi, kun päätös loukkaa osakkeenomistajien yhdenvertaisuutta. Päätös voi olla virheellinen myös muilla perusteilla.

Osakeyhtiön yhtiökokouksen päätös voi olla myös mitätön. Tällöin päätös on niin perustavalla tavalla virheellinen, ettei kolmen kuukauden valitusajan kuluminen poista osakkeenomistajan moiteoikeutta. Mitätön päätös on aina myös pätemätön. Päätös julistetaan mitättömäksi nostamalla mitättömyyskanne, jonka voi nostaa osakkeenomistajan lisäksi myös yhtiön hallitus, yksittäinen hallituksen jäsen tai isännöitsijä. Päätöksen mitättömyystilanteita ovat esimerkiksi se, kun yhtiökokoukseen ei ole toimitettu kutsua tai kun päätös edellyttää osakkeenomistajan suostumusta ja tällaista suostumusta ei ole saatu.

Avustamme kaikissa asumiseen ja kiinteistöihin liittyvissä asioissa.