28.09.2019

Koeaika, perusteet ja käytäntö - Milloin koeajalla ir­ti­sa­no­mi­nen on laillista?

Koeaika on työelämässä yleinen ehto, josta voidaan sopia. Koeajan kuluessa työsopimus on yk­sin­ker­tai­sempi päättää niin työntekijän kuin työ­nan­ta­jan­kin toimesta. Koeajan tar­koi­tuk­sena on se, että työnantaja voi selvittää työntekijän so­vel­tu­vuu­den työtehtävään sekä työntekijä voi selvittää vastaako työtehtävä ja työnantajan organisaatio työntekijän odotuksia.

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia työnteon aloit­ta­mi­sesta alkavasta, enintään kuuden kuukauden pituisesta koeajasta (työ­so­pi­mus­laki 1 luku 4 §). Mää­räai­kai­sissa työ­so­pi­muk­sissa koeaika saa olla korkeintaan puolet työ­so­pi­muk­sen kestosta, mutta ei enempää kuin kuusi kuukautta. Koeajasta voidaan sopia suullisesti tai kir­jal­li­sesti. Koeajasta sopimisen on oltava selkeää ja esimerkiksi suur­piir­tei­set toteamukset kuten ”katsotaan miten työ lähtee käyntiin” eivät riitä. Työntekijän on ymmärrettävä, että hänen työ­so­pi­muk­seensa sovelletaan koeaikaehtoa.  Työ­nan­ta­jalle on myös osoitettu velvollisuus oi­keus­käy­tän­nössä todistaa koeai­kaeh­dosta sopiminen (KKO 1980-II-137).

Koeaika alkaa vasta työnteon aloit­ta­mi­sesta. Työ­so­pi­muk­sen päättämistä koeajalla kutsutaan koeai­ka­pu­ruksi (ei siis koeajalla ir­ti­sa­no­mi­nen). Työnantaja ei saa päättää työsopimusta koeai­ka­pe­rus­tein ennen työnteon aloittamista. Mikäli työnantaja päättää työsuhteen koeai­ka­pe­rus­tein ennen työnteon aloittamista, on päättäminen läh­tö­koh­tai­sesti laiton (KKO 1992:100). Työnantajan purun ollakseen laillinen, työnantajan pitää osoittaa työ­nan­ta­jalla olleen työ­so­pi­mus­lain 8 luvun 1 §:n mukaiset pur­ka­mis­pe­rus­teet, joilla työnantaja olisi voinut purkaa työ­so­pi­muk­sen myös koeajan jälkeen.

Työ­so­pi­muk­sen koeai­ka­pur­kua ei saa tehdä syrjivillä tai muutoin koeajan tar­koi­tuk­seen nähden epäa­sial­li­silla perusteilla. Tuomioistuin harkitsee ta­paus­koh­tai­sesti sen, että milloin kyseessä ovat epäa­sial­li­set perusteet. Oi­keus­käy­tän­nössä epäa­sial­li­siksi perusteiksi työsuhteen päättämiseen koeajalla on katsottu olevan mm. perusteet, jotka johtuvat työajan ja työpaikan ul­ko­puo­li­sista seikoista ja jotka eivät vaikuta työ­suh­tee­seen. Koeai­ka­pur­kua ei saa siten tehdä esimerkiksi tuo­tan­nol­li­sin ja ta­lou­del­li­sin perustein eikä varsinkaan syrjivin perustein. Hy­väk­syt­tä­viä perusteita koeai­ka­pur­kuun voivat olla esimerkiksi se, että työntekijän työntulos ei ole ob­jek­tii­vi­sesti arvioiden tyydyttävä, työntekijän yleinen so­pi­mat­to­muus tai so­peu­tu­mat­to­muus työhön sekä työnantajan har­haan­joh­ta­mi­nen. Myöskään työntekijä ei saa epäa­sial­li­sin perustein päättää koeajalla työ­so­pi­mus­taan.

Koeaikapurku tulee tehdä koeajan kuluessa. Työ­nan­ta­jalla on velvollisuus varata tilaisuus työn­te­ki­jälle tulla kuulluksi työ­so­pi­muk­sen päättämisen syistä. Työntekijän avustajalla on oikeus olla läsnä kuu­le­mis­ti­lai­suu­dessa. Koeaikapurun tapahduttua työsuhde päättyy välittömästi.

Toimistomme työoikeuteen eri­kois­tu­neet lakimiehet ovat käy­tet­tä­vis­säsi koeaikaan liittyvissä on­gel­ma­ti­lan­teissa. Tarjoamme aina maksuttoman al­ku­kar­toi­tuk­sen (mikäli asia ei johda toi­mek­sian­toon), jolla voit selvittää onko työnantajasi menetellyt laillisesti. Osallistumme sään­nöl­li­sesti myös kuu­le­mis­ti­lai­suuk­siin ja asioiden sel­vit­te­lyi­hin työnantajan kanssa. Autamme myös puhelimitse sinua ymmärtämään oikeutesi vai­keim­mis­sa­kin tilanteissa. Ota rohkeasti yhteyttä! Tutustu myös muihin pal­ve­lui­himme yk­si­tyi­sa­siak­kaille ja yrityksille.

Tarvitsetko apua? Katso työ­suh­de­pal­ve­lumme.