12.10.2026
Lakiosa – miten se lasketaan ja miten sitä vaaditaan?
Vanhempi saa testamentata omaisuutensa kenelle haluaa, mutta lastaan hän ei voi jättää tyhjin käsin. Lapsella on oikeus lakiosaan eli puoleen siitä, minkä hän olisi perinyt ilman testamenttia.
Lakiosa ei kuitenkaan tule itsestään. Sinun on vaadittava sitä testamentin saajalta kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun testamentti on annettu sinulle tiedoksi. Vaatimus on tehtävä niin, että pystyt myöhemmin näyttämään sen toteen. Jos määräaika menee ohi, testamentti jää voimaan sellaisenaan ja lakiosa on menetetty.
Kenellä on oikeus lakiosaan?
Lakiosa on vainajan lapsilla. Jos lapsi on kuollut ennen vanhempaansa, hänen jälkeläisensä tulevat hänen sijaansa. Ottolapsilla ja heidän jälkeläisillään on pääsääntöisesti sama oikeus.
Leskellä, vanhemmilla ja sisaruksilla lakiosaa ei ole, joten heidät voi testamentilla ohittaa. Leski saa kuitenkin testamentista huolimatta tietyin edellytyksin pitää yhteisen kodin hallinnassaan. Siitä kerrotaan tarkemmin alempana.
Lapsen voi tehdä perinnöttömäksi vain laissa mainituilla perusteilla. Perusteena voi olla tahallinen rikos, jolla hän on syvästi loukannut vanhempaansa tai tämän läheistä, tai jatkuvasti kunniaton tai epäsiveellinen elämäntapa. Peruste on kirjattava testamenttiin, ja sen on näytettävä toteen se, joka perinnöttömyyteen vetoaa. Pelkkä riitaantuminen tai yhteydenpidon katkeaminen ei yleensä riitä. Perinnöttömäksi tehdyn osuuden saavat ne, jotka perisivät, jos hän olisi kuollut ennen vanhempaansa, eli ensisijaisesti hänen omat jälkeläisensä.
Jos sinut on tehty perinnöttömäksi etkä hyväksy perustetta, vaadi lakiosaasi silti määräajassa. Muuten et saa lakiosaa, vaikka peruste myöhemmin osoittautuisi kestämättömäksi.
Kuinka suuri lakiosa on?
Lakiosa on puolet lakimääräisestä perintöosasta. Kun lapsia on kaksi, kumpikin perisi ilman testamenttia puolet, joten lakiosa on neljäsosa. Kun lapsia on kolme, lakiosa on kuudesosa, ja kun heitä on neljä, kahdeksasosa.
Pohjana ei ole pelkästään se, mitä vainajalta jäi. Siihen lisätään myös hänen eläessään antamansa ennakkoperinnöt ja tietyt lahjat. Muuten lakiosan voisi kiertää lahjoittamalla omaisuuden pois jo elinaikana.
Miten lakiosa lasketaan?
- Jäämistön arvo. Varoista vähennetään velat. Jos velkoja on enemmän kuin varoja, jäämistön arvo on nolla. Jos vainaja oli naimisissa, puolisoiden omaisuus ositetaan ensin, ja laskelmaan otetaan vain se, mitä osituksessa jää vainajan osalle.
- Ennakkoperinnöt lisätään. Lapselle annettu lahja on lähtökohtaisesti ennakkoperintöä, ellei antaja ole määrännyt muuta tai olosuhteista voi päätellä muuta. Tavanomaiset lahjat, jotka eivät ole epäsuhteessa antajan oloihin, eivät ole ennakkoperintöä. Lapsen elatuksesta, kasvatuksesta ja koulutuksesta aiheutuneita kuluja ei myöskään lueta ennakkoperinnöksi. Poikkeuksellisen kalliista koulutuksesta voidaan kuitenkin tehdä kohtuullinen vähennys.
- Tietyt muut lahjat lisätään. Laskelmaan luetaan lahjat, jotka tarkoitukseltaan vastaavat testamenttia. Samoin luetaan jälkeläiselle, ottolapselle tai heidän puolisolleen annetut lahjat, joilla on ilmeisesti haluttu suosia saajaa lakiosaan oikeutetun kustannuksella, vaikka lahjaa ei olisi annettu ennakkoperintönä. Myös henkivakuutusmaksut voivat tulla laskelmaan, jos edunsaaja on joku muu ja maksut olivat vainajan oloihin ja varoihin nähden kohtuuttoman suuret.
- Lakiosa on puolet näin lasketusta perintöosasta.
- Oma ennakko vähennetään. Jos lakiosaa vaativa on itse saanut ennakkoperintöä tai muuta laskelmaan lisättyä omaisuutta, se vähennetään hänen lakiosastaan.
Jäämistö arvostetaan perinnönjaon aikaiseen arvoon, laskelmaan lisättävät lahjat taas lähtökohtaisesti siihen arvoon, joka niillä oli saajan saadessa ne.
Esimerkki
Äiti ei ollut kuollessaan naimisissa, ja häneltä jää 300 000 euron nettovarat. Lapsia on kaksi. Äiti on testamentannut kaiken Annalle ja antanut hänelle eläessään lisäksi 40 000 euroa asunnon käsirahaan. Bertta vaatii lakiosaansa.
| Jäämistö | 300 000 € |
| Annan ennakkoperintö | + 40 000 € |
| Laskennallinen jäämistö | 340 000 € |
| Bertan perintöosa ilman testamenttia (1/2) | 170 000 € |
| Bertan lakiosa (1/2 perintöosasta) | 85 000 € |
Ilman ennakkoperintöä Bertan lakiosa olisi 75 000 euroa. Siksi kannattaa selvittää huolellisesti, mitä vainaja antoi eläessään. Lakiosariidoissa kiistellään usein juuri ennakkoperinnöistä ja omaisuuden arvosta.
Miten lakiosaa vaaditaan?
Tuomioistuimeen ei tarvitse mennä. Riittää, että ilmoitat vaatimuksesi testamentin saajalle haastemiehen välityksellä tai muuten niin, että pystyt sen myöhemmin todistamaan. Käytännössä vaatimus esitetään usein perunkirjoituksessa testamentin saajan läsnä ollessa ja kirjataan perukirjaan, tai se annetaan testamentin saajalle kuittausta vastaan.
Lahjansaajille ei tarvitse tehdä erillistä lakiosailmoitusta. Vainajan eläessään antamat lahjat lisätään laskelmaan, kun vaadit sitä, ja vaatimuksen voi esittää vielä perinnönjaossa. Jos jäämistö ei kuitenkaan riitä lakiosaan, puuttuvaa osaa on vaadittava lahjansaajalta kanteella vuoden kuluessa. Siitä kerrotaan tarkemmin alempana.
Vaatimus on vapaamuotoinen. Euromäärää ei tässä vaiheessa yleensä voi tietää, koska lakiosan lopullinen määrä ratkeaa vasta perinnönjaossa. Olennaista on, että vaatimuksesta käy selvästi ilmi, että vaadit lakiosaasi.
Jos testamentin saaja välttelee vaatimuksen vastaanottamista tai hänen osoitteensa ei ole tiedossa, vaatimuksen voi määräajassa julkaista myös virallisessa lehdessä.
Suullinen ilmoitus tai tavallinen sähköposti on riskialtis. Jos testamentin saaja myöhemmin kiistää saaneensa vaatimuksen, sinun on pystyttävä näyttämään, että teit sen ajoissa.
Kuuden kuukauden määräaika
Määräaika lasketaan siitä, kun testamentti on annettu sinulle tiedoksi. Tiedoksianto tarkoittaa, että testamentin saaja toimittaa sinulle oikeaksi todistetun jäljennöksen testamentista haastemiehen välityksellä tai muuten todistettavasti.
Usein tämä tehdään perunkirjoituksessa. Korkein oikeus on linjannut, että testamentti on annettu pätevästi tiedoksi perunkirjoituksessa läsnä oleville, kun sen sisältö on käyty tilaisuudessa läpi ja läsnäolijat, itse tai asiamiehensä välityksellä, ovat saaneet siitä oikeaksi todistetun jäljennöksen. Kyseisessä tapauksessa perillisen asiamies ei ollut saanut oikeaksi todistettua jäljennöstä, joten määräaika alkoi vasta myöhemmästä tiedoksiannosta ja lakiosavaatimus ehti ajoissa (KKO 2024:33). Testamentin saajan on näytettävä, että tiedoksianto on tehty oikein ja milloin. Pelkkä se, että tiesit testamentista muuta kautta, ei käynnistä määräaikaa.
Muista ainakin nämä:
- Määräaika ei ala kuolinpäivästä eikä perunkirjoituksesta sinänsä, vaan asianmukaisesta tiedoksiannosta.
- Myöhästynyttä vaatimusta ei voi korjata jälkikäteen.
- Jos haluat riitauttaa koko testamentin esimerkiksi muotovirheen, testamentin tekijän muistisairauden tai painostuksen vuoksi, moitekanne on nostettava käräjäoikeudessa samassa kuuden kuukauden määräajassa. Lakiosaa voi vaatia moitekanteessa toissijaisesti, mutta vaatimus on ajoissa vain, jos haaste annetaan testamentin saajalle tiedoksi kuuden kuukauden kuluessa. Varminta on siksi ilmoittaa lakiosavaatimus testamentin saajalle myös erikseen. Jos moite ei menesty, lakiosa on turvattu vain, jos olet vaatinut sitä ajoissa. Lue lisää sivulta Perintöriita ja testamentin moite.
Miten lakiosa maksetaan käytännössä?
Lakiosavaatimus ei vielä siirrä sinulle rahaa eikä omaisuutta. Lakiosa toteutetaan perinnönjaossa, jonka osakkaat tekevät sopimalla tai jonka toimittaa oikeuden määräämä pesänjakaja. Perinnönjako on ensisijainen menettely: jos yleistestamentin saaja ei suostu siihen, että lakiosaa vaaditaan suoraan kanteella, lakiosa on vaadittava ja määrättävä perinnönjaossa (KKO 2011:75).
Testamentin saaja voi pitää testamentilla saamansa omaisuuden, jos hän maksaa lakiosan rahana kohtuullisessa ajassa, jonka lakiosan saaja määrää. Tämä ei ole mahdollista, jos testamentissa on kielletty maksamasta lakiosaa rahana.
Rahana maksaminen on usein molemmille hyvä ratkaisu. Testamentin saaja voi pitää esimerkiksi kesämökin tai perheyrityksen, ja sinä saat osuutesi ilman, että omaisuutta myydään.
Lakiosa, kun toinen vanhempi elää vielä
Moni pariskunta tekee keskinäisen testamentin, jolla kaikki jää ensin leskelle. Jos lapsi haluaa lakiosansa ensin kuolleen vanhemman jäämistöstä, hänen on vaadittava sitä kuuden kuukauden kuluessa testamentin tiedoksiannosta jo tämän vanhemman kuoltua. Myöhemmin, esimerkiksi lesken kuoltua, sitä ei voi enää vaatia (KKO 1987:55). Tämä on erityisen tärkeää, jos leski ei ole lapsen oma vanhempi.
Lakiosa lasketaan siitä, mitä osituksessa jää kuolleen vanhemman osalle. Jos leski on puolisoista varakkaampi, hänen ei tarvitse luovuttaa omaisuuttaan kuolleen puolison perillisille, jolloin laskelmaan tulee vain kuolleen vanhemman oma omaisuus.
Leski saa kuitenkin pitää jäämistöön kuuluvan yhteisen kodin jakamattomana hallinnassaan, ellei hänellä ole omasta takaa muuta sopivaa asuntoa. Kodin tavanomainen irtaimisto jää hänen hallintaansa joka tapauksessa. Lakiosan vaatiminen ei siis yleensä pakota leskeä muuttamaan. Jos jäämistössä on lähinnä yhteinen koti, lapsi saa lakiosansa käytännössä usein vasta lesken kuoltua.
Lakiosan vaatiminen keskinäisen testamentin tilanteessa on perheelle iso asia. Lue testamentti tarkkaan, sillä siinä voi olla määräyksiä myös siitä, miten omaisuus jaetaan toisen vanhemman jälkeen. Asia kannattaa käydä läpi asianajajan kanssa ennen vaatimuksen tekemistä.
Kun jäämistössä ei ole tarpeeksi varoja
Jos vainaja on lahjoittanut omaisuutensa jo eläessään, jäämistö ei välttämättä riitä lakiosaan. Silloin voit vaatia puuttuvaa osaa lahjan saajalta tai henkivakuutuksen edunsaajalta, enintään sen määrän, joka hänen saamastaan on lisätty laskelmaan. Tätä kutsutaan lakiosan täydennykseksi.
Toisin kuin lakiosavaatimus, täydennys vaaditaan kanteella käräjäoikeudessa. Kanne on nostettava vuoden kuluessa siitä, kun sait tiedon kuolemasta ja lakiosaasi loukkaavasta lahjasta, ja viimeistään kymmenen vuoden kuluttua kuolemasta.
Voiko lakiosasta luopua?
Voi. Vanhemman kuoltua voit luopua lakiosastasi, eikä sitä voi sen jälkeen enää vaatia.
Ole tarkkana, jos sinulta pyydetään perunkirjoituksessa tai sen jälkeen allekirjoitusta paperiin, jossa ”hyväksyt testamentin” tai ”luovut vaatimuksista”. Jos hyväksyt testamentin ilman varauksia, menetät pääsääntöisesti oikeuden moittia testamenttia ja myös oikeuden vaatia lakiosaa. Jos haluat hyväksyä testamentin mutta säilyttää lakiosasi, se on kirjattava hyväksymiseen nimenomaisesti. Älä allekirjoita, ennen kuin tiedät, mistä luovut.
Perinnöstä voi luopua myös vanhemman eläessä ilmoittamalla siitä hänelle kirjallisesti. Lakiosa säilyy silloinkin, ellet ole saanut luopumisesta kohtuullista vastiketta tai ellei lakiosaa vastaavaa omaisuutta tule puolisollesi tai jälkeläisillesi.
Milloin kannattaa ottaa yhteyttä asianajajaan?
Lakiosa-asiat ovat usein raskaita, koska vastapuolena on sisarus tai vanhemman uusi puoliso. Asianajajasta on eniten hyötyä, kun:
- määräaika on jo käynnissä ja haluat varmistaa, että vaatimus tehdään oikein
- epäilet, että vainaja on antanut eläessään ennakkoperintöä tai lahjoja, jotka vaikuttavat lakiosaan
- omaisuuden arvosta ollaan eri mieltä
- testamentin saaja ei maksa lakiosaa tai perinnönjako ei etene, jolloin tarvitaan pesänjakaja.
Autamme sekä lakiosaa vaativia perillisiä että testamentin saajia. Lue lisää perintöasioiden palveluistamme.
Usein kysyttyä lakiosasta
Kuinka suuri lakiosa on?
Puolet siitä perintöosasta, jonka saisit ilman testamenttia. Kahden lapsen perheessä lakiosa on neljäsosa jäämistöstä, johon on lisätty vainajan eläessään antamat ennakkoperinnöt ja tietyt lahjat.
Mihin mennessä lakiosaa on vaadittava?
Kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun testamentti on annettu sinulle tiedoksi. Myöhästynyttä vaatimusta ei voi korjata.
Keneltä ja miten lakiosaa vaaditaan?
Testamentin saajalta, haastemiehen välityksellä tai muuten todistettavasti. Vaatimus on vapaamuotoinen, eikä tuomioistuimeen tarvitse mennä.
Vaikuttaako ennakkoperintö lakiosaan?
Kyllä. Vainajan eläessään antamat ennakkoperinnöt lisätään vaatimuksesta laskelmaan, ja lakiosaa vaativan oma ennakkoperintö vähennetään hänen lakiosastaan.
Voiko lakiosaa vaatia, jos vanhemmilla on keskinäinen testamentti?
Kyllä, ja se on tehtävä jo ensimmäisen vanhemman kuoltua kuuden kuukauden kuluessa testamentin tiedoksiannosta. Myöhemmin lakiosaa ei voi enää vaatia. Leski saa kuitenkin yleensä pitää yhteisen kodin hallinnassaan.
Tarvitsetko apua lakiosan vaatimisessa?
Soita 029 3500 300 tai jätä yhteydenottopyyntö. Alkuneuvottelu on maksuton, jos se ei johda toimeksiantoon.
Lähteet: perintökaari (40/1965) 2 luvun 1 §, 3 luvun 1 a §, 6 luvun 1–4 §, 7 luku, 13 luvun 1 §, 14 luvun 4–5 §, 15 luvun 4–5 § ja 17 luvun 1 §; avioliittolaki (234/1929) 103 §; KKO 1987:55, KKO 2011:75 ja KKO 2024:33.