16.10.2026
Lähestymiskielto – miten sitä haetaan ja mitä tehdä, jos sitä haetaan sinua vastaan?
Entinen puoliso lähettää kymmeniä viestejä päivässä, odottaa työpaikan parkkipaikalla tai uhkailee. Pyynnöt lopettaa eivät tehoa, eikä tilanne rauhoitu itsestään. Silloin yksi keino on lähestymiskielto: tuomioistuimen määräys, joka kieltää toista ottamasta sinuun yhteyttä.
Lähestymiskielto ei ole rangaistus vaan ennalta ehkäisevä suojakeino, joten sen voi saada, vaikka ketään ei ole tuomittu rikoksesta. Kielto kuitenkin rajoittaa kieltoon määrätyn liikkumista ja kirjataan poliisin rekisteriin, joten myös hänellä on paljon pelissä.
Mikä lähestymiskielto on ja millaisia kieltoja on?
Lähestymiskieltoon määrätty ei saa tavata suojattavaa, ottaa häneen yhteyttä tai yrittää sitä eikä seurata tai tarkkailla häntä. Kielto kattaa esimerkiksi puhelut, viestit, sähköpostit ja yhteydenotot sosiaalisessa mediassa. Tarkka sisältö määrätään ratkaisussa.
Lajeja on neljä:
| Kielto | Mitä se tarkoittaa | Enimmäiskesto |
|---|---|---|
| Perusmuotoinen | Ei tapaamisia eikä yhteydenottoja, ei seuraamista eikä tarkkailua | 1 vuosi |
| Laajennettu | Lisäksi kielletään oleskelu suojattavan kodin, loma-asunnon, työpaikan tai muun vastaavan, ratkaisussa määritellyn paikan läheisyydessä | 1 vuosi |
| Perheen sisäinen | Perusmuotoisen kiellon lisäksi on poistuttava yhteisestä kodista, eikä sinne saa palata | 3 kuukautta |
| Teknisesti valvottu | Laajennetun kiellon noudattamista valvotaan esimerkiksi nilkkaan kiinnitettävällä laitteella | 6 kuukautta |
Laajennettu kielto voidaan määrätä, jos on syytä olettaa, ettei perusmuotoinen riitä. Perheen sisäinen lähestymiskielto edellyttää, että osapuolet asuvat vakituisesti samassa asunnossa. Se voidaan määrätä vain, jos henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuva rikos on todennäköinen eikä kielto ole kohtuuton.
Teknisesti valvottua kieltoa voi vaatia vain pidättämiseen oikeutettu virkamies, esimerkiksi poliisin komisario tai syyttäjä, eikä sitä voi määrätä väliaikaisena. Valvonnan on oltava välttämätöntä henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuvan rikoksen uhan torjumiseksi, eikä se saa olla kohtuutonta.
Milloin lähestymiskielto voidaan määrätä?
Kielto voidaan määrätä, jos on perusteltu aihe olettaa, että kieltoon vaadittu tekisi suojattavan henkeen, terveyteen, vapauteen tai rauhaan kohdistuvan rikoksen tai muuten vakavasti häiritsisi tätä. Kyse on tulevan uhan arvioinnista, joten rikosta ei tarvitse olla jo tapahtunut.
Arvioinnissa otetaan huomioon osapuolten olosuhteet, jo tapahtuneen häirinnän tai rikoksen laatu ja toistuvuus sekä se, kuinka todennäköisesti se jatkuisi. Vakavaa häirintää voi olla esimerkiksi pitkään jatkunut tai tiheä yhteydenpito ilman asiallista syytä, toistuva loukkaava käytös tai seurailu.
Esimerkki: Aino on päättänyt suhteen Mikkoon. Mikko lähettää hänelle viikkojen ajan kymmeniä viestejä päivässä, odottaa häntä työpaikan pihalla ja on uhannut ”tehdä jotain”, jos Aino ei palaa. Aino on pyytänyt lopettamaan, mutta yhteydenotot jatkuvat. Tällaisessa tilanteessa kiellolle voi hyvin olla edellytykset, ja koska Mikko on tullut Ainon työpaikalle, kieltoa voi olla perusteltua hakea laajennettuna.
Pelkkä oma pelko ei riitä. Korkein oikeus on todennut, että näyttövaatimus on rikosasiaa matalampi, mutta hakijan on silti esitettävä riittävä näyttö, jota voidaan arvioida objektiivisesti. Kieltoa ei voida perustaa yksinomaan suojattavan omaan uhkakokemukseen (KKO 2014:68).
Kiellolla voidaan estää vain suojattavaan kohdistuvaa toimintaa, kuten yhteydenottoja. Kun henkilö oli kirjoittanut toisesta loukkaavia julkaisuja omalla sosiaalisen median tilillään mutta ei ollut lähettänyt hänelle viestejä eikä merkinnyt häntä julkaisuihin, kirjoittelu ei ollut yhteydenottoa. Lähestymiskiellolle ei ollut edellytyksiä, vaikka kirjoittelu oli sinänsä omiaan vakavasti häiritsemään (KKO 2021:50). Jos kirjoittelu on rikos, siitä voi tehdä rikosilmoituksen.
Miten lähestymiskieltoa haetaan?
Kieltoa voi pyytää itsensä uhatuksi tai häirityksi tunteva henkilö itse, mutta myös poliisi, syyttäjä tai sosiaaliviranomainen. Pyyntö voi olla kirjallinen tai suullinen. Yleensä hakemus kannattaa tehdä kirjallisesti ja liittää todisteet mukaan.
Hakemus tehdään suojattavan kotipaikan käräjäoikeuteen tai siihen käräjäoikeuteen, jonka alueella kieltoa pääasiassa sovellettaisiin. Akuutissa vaaratilanteessa ota yhteyttä poliisiin, joka voi määrätä väliaikaisen kiellon. Lähestymiskieltoasian käsittelystä ei peritä tuomioistuinmaksua.
Lähestymiskiellon hakeminen kannattaa valmistella huolella, sillä lopputulos riippuu näytöstä:
- tallenna viestit, puhelulokit ja kuvakaappaukset päivämäärineen
- kirjaa tapahtumat aikajärjestykseen: mitä tapahtui, missä ja kuka oli paikalla
- liitä mahdolliset rikosilmoitukset, lääkärinlausunnot ja todistajien yhteystiedot
- jos haet laajennettua kieltoa, yksilöi paikat, joita sen pitäisi koskea.
Jos taustalla on väkivaltaa tai uhkailua, lue myös rikoksen uhrin oikeuksista.
Väliaikainen lähestymiskielto
Kiireellisessä tilanteessa väliaikaisen lähestymiskiellon voi määrätä pidättämiseen oikeutettu virkamies tai tuomioistuin. Jos henki tai terveys on vaarassa ja suojan tarve on ilmeinen, virkamiehen on määrättävä kielto heti omasta aloitteestaan.
Väliaikaista kieltoa on noudatettava heti. Virkamiehen on saatettava päätöksensä käräjäoikeuteen viimeistään kolmen vuorokauden kuluessa, ja käräjäoikeuden on otettava asia käsiteltäväksi viimeistään seitsemän vuorokauden kuluttua kiellon määräämisestä. Väliaikaiseen kieltoon ei voi hakea erikseen muutosta.
Käsittely käräjäoikeudessa
Käräjäoikeus käsittelee lähestymiskieltoasian kiireellisenä, ja käsittelyssä noudatetaan soveltuvin osin rikosasian oikeudenkäynnin säännöksiä. Hakemus annetaan tiedoksi sille, jota vastaan kieltoa haetaan. Laki sallii vastaamisen kirjallisesti määräajassa tai suullisesti istunnossa, mutta käytännössä kirjallista vastausta ei yleensä pyydetä, vaan asianosaiset kutsutaan suoraan istuntoon. Siellä kieltoon vaadittu kertoo kantansa ja esittää näyttönsä. Asia voidaan ratkaista hänen poissaolostaan huolimatta, jos hänet on kutsuttu istuntoon tällä uhalla eikä hänen läsnäolonsa ole asian selvittämiseksi tarpeen.
Kielto tulee voimaan heti, kun käräjäoikeus tekee ratkaisun. Sitä on noudatettava, vaikka siihen haettaisiin muutosta, ellei ylempi tuomioistuin toisin määrää.
Kuinka kauan lähestymiskielto kestää ja voiko sitä jatkaa?
Kesto riippuu kiellon lajista (ks. taulukko), ja päättymispäivä mainitaan ratkaisussa. Kiellon voi uudistaa, ja uudistamista kannattaa pyytää hyvissä ajoin ennen kuin edellinen kielto päättyy. Uudistettu kielto voi kestää enintään kaksi vuotta, perheen sisäinen ja teknisesti valvottu kuitenkin enintään kolme kuukautta.
Uudistaminen ei ole automaattista. Edellytykset arvioidaan uudelleen, ja lähtökohtaisesti hakijan on näytettävä, että lähestymiskiellon määräämisen edellytykset ovat edelleen olemassa. Korkein oikeus katsoi, ettei uudistamiselle ollut edellytyksiä, kun kieltoja oli uudistettu lähes yhtäjaksoisesti yli 12 vuoden ajan, kiellon perusteena olleista teoista oli kulunut yli kymmenen vuotta eikä kieltoon määrätty ollut vuosiin yrittänyt lähestyä suojattavia (KKO 2014:68).
Kieltoon määrätty tai suojattava voi pyytää käräjäoikeutta kumoamaan kiellon tai muuttamaan sen sisältöä, jos olosuhteet ovat muuttuneet tai siihen on muu erityinen syy.
Mitä lähestymiskiellon rikkomisesta seuraa?
Kiellon rikkominen on rikos, josta tuomitaan sakkoa tai enintään vuosi vankeutta. Tämä koskee myös väliaikaista kieltoa. Teknisesti valvotussa kiellossa rangaistavaa on lisäksi se, että kieltoon määrätty estää valvonnan laiminlyömällä velvollisuutensa, esimerkiksi jättämällä valvontalaitteen pitämättä mukanaan tai huolehtimatta sen toimintakunnosta.
Rikos on virallisen syytteen alainen, eli syyttäjä voi nostaa syytteen, vaikka suojattava ei sitä vaatisi.
Kielto on viranomaisen määräys eikä osapuolten välinen sopimus, joten suojattavan suostumus ei kumoa sitä. Vaikka suojattava itse ottaisi yhteyttä tai kutsuisi kieltoon määrätyn luokseen, kieltoon määrätty voi syyllistyä kiellon rikkomiseen. Jos tilanne on rauhoittunut, oikea keino on pyytää käräjäoikeutta kumoamaan tai muuttamaan kielto.
Rangaistavaa ei ole yhteydenotto, jolle on asiallinen peruste ja joka on erityisestä syystä ilmeisen tarpeellinen. Poikkeus on tarkoitettu ennalta arvaamattomiin tilanteisiin. Ennakoitavista yhteydenotoista, kuten yhteisten lasten tapaamisista, on määrättävä jo ratkaisussa. Tuomioistuin voi kirjata tapaamiset kieltoratkaisuun itse tai tehdä kieltoon poikkeuksen, jonka mukaan kielto ei koske huolto- ja tapaamisasiassa vahvistettua tai vanhempien sopimaa yhteydenpitoa. Jos lapsi on kiellolla suojattava, tuomioistuimen on harkittava jo kieltoa määrätessään, voidaanko lapsen ja vanhemman yhteydenpito turvata esimerkiksi valvotuin tapaamisin (KKO 2019:50).
Lähestymiskielto, lapset ja tapaamisoikeus
Lähestymiskielto voidaan määrätä myös lapsen suojaksi hänen omaa vanhempaansa vastaan. Laissa ei ole erikseen säädetty tapaamisoikeudesta kiellon aikana, ja lapsen suojaksi määrätty kielto menee lähtökohtaisesti tapaamisoikeuden edelle.
Korkein oikeus on kuitenkin linjannut, että kun vanhempi määrätään lähestymiskieltoon lapsensa suojaksi, tuomioistuimen on huolellisesti harkittava, voidaanko lapsen ja vanhemman yhteydenpito turvata kiellon aikana esimerkiksi valvotuin tapaamisin. Asiaa ei voi jättää ratkaisematta sillä perusteella, että tapaamisoikeudesta voidaan myöhemmin käydä erillinen oikeudenkäynti. Mitä pidempi kielto, sitä painavampia perusteita tarvitaan sille, ettei poikkeuksia määrätä. Kun käräjäoikeus ei ollut ottanut kantaa vanhemman vaatimukseen valvotuista tapaamisista eikä lasten mielipidettä ollut selvitetty, hovioikeuden olisi pitänyt myöntää jatkokäsittelylupa (KKO 2019:50).
Kun kielto suojaa vain toista vanhempaa, lapsen tapaamiset voivat jatkua. Tapaamisiin liittyvät yhteydenotot ja lasten vaihdot on kuitenkin syytä määrätä ratkaisussa poikkeuksiksi, ja vaihdot voidaan järjestää esimerkiksi kolmannen henkilön välityksellä. Jos huolto- tai tapaamisasia on riitainen, lue lisää yksinhuoltajuudesta.
Myös lapsi voidaan määrätä lähestymiskieltoon, vaikka alle 15-vuotiasta ei voi rangaista kiellon rikkomisesta. Korkein oikeus hyväksyi 13-vuotiaan kolmen kuukauden kiellon, kun hän oli uhannut väkivallalla ja kiusannut samaa koulua käyviä lapsia eivätkä lievemmät keinot olleet auttaneet. Alle 15-vuotiaan määrääminen kieltoon on kuitenkin lähtökohtaisesti poikkeuksellista (KKO 2025:66).
Kuka maksaa oikeudenkäyntikulut?
Pääsääntö on, että kumpikin vastaa omista kuluistaan, voitti tai hävisi. Vain painavasta syystä osapuoli voidaan velvoittaa korvaamaan vastapuolen kohtuulliset kulut. Hävitty muutoksenhaku ei sinänsä ole tällainen syy. Kun kieltoon määrätty oli rikkonut aiempaa kieltoa, jatkanut häirintää ja valittanut uudesta kiellosta tuloksetta, hänet velvoitettiin korvaamaan hakijan kulut hovioikeudessa (KKO 2009:8).
Tuomioistuin voi määrätä hakijalle tai suojattavalle avustajan, jos hakemus perustuu epäiltyyn henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuneeseen rikokseen ja avustaja on rikoksen vakavuuden ja suojattavan olosuhteiden vuoksi perusteltu. Avustajan palkkio maksetaan valtion varoista. Teknisesti valvottua kieltoa koskevassa asiassa kieltoon vaaditulle on määrättävä avustaja, jos hän sitä pyytää.
Muuten voit hakea oikeusapua, jonka saaminen riippuu muun muassa taloudellisesta tilanteestasi.
Jos lähestymiskieltoa haetaan sinua vastaan
Toimi harkiten, vaikka hakemus tulisi yllätyksenä:
- Älä ota yhteyttä hakijaan, et edes selvittääksesi asiaa. Väliaikaisen kiellon aikana kielletty yhteydenotto on rikos, ja ilman kieltoakin yhteydenottoa voidaan käyttää näyttönä kiellon tarpeesta.
- Saavu istuntoon. Kutsusta näet, milloin ja missä asia käsitellään. Jos et saavu, asia voidaan ratkaista ilman sinua.
- Kokoa oma näyttösi. Viestiketjut kokonaisuudessaan, todistajat ja muu aineisto voivat osoittaa, ettei uhkaa ole tai että yhteydenpito on ollut molemminpuolista.
- Mieti kiellon laajuutta. Voit vaatia esimerkiksi perusmuotoista kieltoa laajennetun sijaan tai poikkeuksia lasten tapaamisia, työpaikkaa tai muuta välttämätöntä varten.
- Muista rikosasia. Jos poliisi tutkii samalla epäiltyä rikosta, sinut voidaan kutsua kuulusteluun.
Käräjäoikeuden ratkaisuun haetaan muutosta hovioikeudelta. Tyytymättömyys on ilmoitettava seitsemän päivän kuluessa ja valitus tehtävä 30 päivän kuluessa ratkaisun antamisesta. Myös hakija voi valittaa, jos hakemus hylätään.
Asian käsittely hovioikeudessa edellyttää jatkokäsittelylupaa. Lupa on myönnettävä esimerkiksi silloin, kun käräjäoikeuden ratkaisu on perusteltu niin puutteellisesti, ettei sen oikeellisuutta voi arvioida. Jos kielto ehtii päättyä muutoksenhaun aikana, kieltoon määrätyn valitus voidaan silti tutkia. Kiellolla voi olla merkitystä myöhemminkin, esimerkiksi lasten huolto- ja tapaamisasioissa (KKO 2023:34).
Kiellon tiedot poistetaan poliisin rekisteristä pääsääntöisesti viiden vuoden kuluttua kiellon määräämisestä. Sitä ennen tiedoilla voi olla merkitystä esimerkiksi aselupa-asiassa, jossa arvioidaan hakijan sopivuutta.
Milloin kannattaa ottaa yhteyttä asianajajaan?
Asianajajasta on eniten hyötyä, kun:
- häirintä tai uhkailu jatkuu ja haluat tietää, riittääkö näyttö kieltoon
- sinulle on määrätty väliaikainen kielto ja asia on tulossa käräjäoikeuteen
- osapuolilla on yhteisiä lapsia ja tapaamisista on päätettävä kiellon yhteydessä
- haluat, että kielto uudistetaan tai kumotaan
- harkitset valitusta käräjäoikeuden ratkaisusta.
Avustamme sekä lähestymiskieltoa hakevia että niitä, joita vastaan kieltoa haetaan. Lue lisää rikosasioiden palveluistamme.
Usein kysyttyä lähestymiskiellosta
Mistä lähestymiskieltoa haetaan?
Käräjäoikeudelta, kirjallisesti tai suullisesti. Yleensä kannattaa hakea kirjallisesti ja liittää todisteet mukaan. Kiireellisessä tilanteessa poliisi tai syyttäjä voi määrätä väliaikaisen kiellon, jonka käräjäoikeus käsittelee myöhemmin.
Kuinka pitkä lähestymiskielto on?
Perusmuotoinen ja laajennettu kielto enintään vuoden, perheen sisäinen enintään kolme kuukautta ja teknisesti valvottu enintään kuusi kuukautta. Uudistettu kielto voi kestää enintään kaksi vuotta (perheen sisäinen ja teknisesti valvottu kolme kuukautta).
Mitä lähestymiskiellon rikkomisesta seuraa?
Rikkomisesta voidaan tuomita sakkoa tai enintään vuosi vankeutta. Rikos on virallisen syytteen alainen, joten syyte voidaan nostaa, vaikka suojattava ei sitä vaatisi.
Voiko lähestymiskiellosta huolimatta tavata yhteisiä lapsia?
Jos kielto suojaa vain toista vanhempaa, tapaamiset voivat olla mahdollisia, kun yhteydenotot ja lasten vaihdot järjestetään ratkaisussa määrätyllä tavalla. Jos kielto suojaa myös lasta, tapaaminen edellyttää ratkaisussa määrättyä poikkeusta, esimerkiksi valvottuja tapaamisia.
Maksaako lähestymiskieltoa hakeva oikeudenkäyntikulut?
Pääsääntöisesti kumpikin maksaa omat kulunsa, eikä käsittelystä peritä tuomioistuinmaksua. Hakijalle voidaan määrätä valtion kustantama avustaja, jos hakemus perustuu epäiltyyn henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuneeseen rikokseen. Muuten voi hakea oikeusapua, jos taloudellinen asema siihen oikeuttaa.
Tarvitsetko apua lähestymiskieltoasiassa?
Soita 029 3500 300 tai jätä yhteydenottopyyntö. Alkuneuvottelu on maksuton, jos se ei johda toimeksiantoon.
Lähteet: laki lähestymiskiellosta (898/1998) 1–3 a §, 4–8 §, 11 ja 12 §, 14 ja 14 a § sekä 16 §; rikoslaki (39/1889) 3 luvun 4 § ja 16 luvun 9 a §; pakkokeinolaki (806/2011) 2 luvun 9 §; oikeudenkäymiskaari (4/1734) 25 luvun 5 ja 12 § sekä 25 a luvun 5 ja 11 §; laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa (689/1997) 2 luvun 10 §; tuomioistuinmaksulaki (1455/2015) 5 §:n 14 a kohta; laki henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa (616/2019) 14 ja 34 §; ampuma-aselaki (1/1998) 45 §; KKO 2009:8, KKO 2014:68, KKO 2019:50, KKO 2021:50, KKO 2023:34 ja KKO 2025:66.